I. AUTHOR–MOSES: Particular internal evidence arguments that Moses was the author of Moses. Oli myös toimittaja, joka päätti kirjan Mooseksen kuoleman jälkeen
A. Mooses oli suurimman osan Deuteronomiasta tekijä:
1. Nämä sanat Mooses puhui Transjordanissa (1:1-5) Jordania vastapäätä laaksossa vastapäätä Beet-Peoria Sihonin maassa (4:44-49), Mooabin maassa (29:1)
2. ”Mooses meni ja puhui nämä sanat koko Israelille … Olen 121-vuotias … en pysty enää tulemaan ja menemään …”ja ei sallittu ylittää Jordania (31:1-2)
3. 40 vuotta sen jälkeen, minkä olisi pitänyt olla 11 päivän matka, Mooses puhui israelilaisille kaiken sen mukaan, mitä JHWH oli käskenyt hänen antaa heille 1: 2-3
4. Mooses sanoo,” Herra meidän Jumalamme ” 1: 6
5. Kaikki Luvut 1-4 Mooses viittaa itseensä ihmisten keskuudessa: ”Me” (1:19; 2:1,8; 3:1,4,6,7,12), ”minä ja sinä” (1:9,13,15,16,20,24,29,43; 3:13,15,16,18,19,20,21,23; 4:1,2,5,8 ff; 5:5; 6:2; 8:1,19; 9:9,15-21,25-26; 10:2-3,5,10; 12:32; 13:18; 30:15,18,19; 31:2 ), ”lä”(1:14,17,22,23,37,41,42; 2:1,9 17; 3:2; 4:5; 6:1; 10:11; 18:15 ), ”meidän” (1:6,19,20,25; 3:3; 5:2,3; 9:10), ”Yhdysvallat” (1:20,25; 3:1; 5:2), tähän päivään (8:18)
B. joku muu kuin Mooses päätti Mooseksen kirjan:
1. Parenteettinen keskustelu Israelin tarpeesta olla ottamatta maata, jonka Herra on antanut toiselle, niin kuin kansa tulee ottamaan thierin maan, esitetään menneessä aikamuodossa osoittaen, että se on kirjoitettu sen jälkeen, kun Israel oli jo vallannut maan ja siten Mooseksen kuoleman jälkeen: ”aivan kuten Israel teki sille maalle, jonka Herra antoi heille” (2:10-12)
2. ”Sellaisena kuin se on tähän päivään asti” (3:14) näyttää viittaavan myöhempään päätoimittajaan.
3. Asetukset on kirjoitettu 3. henkilön näkökulmasta ” tämä on … joka Mooses ….”(1:1-5; 4:41-43,44–5:1a; 27:1; 29:1; 31:1,30; 32:48; 33:1). Tämän olisi voinut tehdä Mooses samoin kuin ” toimittaja.”
4. Viimeinen luku on kirjoitettu 3. henkilö (paitsi 34:4, joka on suora puhe Herran Mooseksen Mt. Nebo). Joosua olisi voinut lisätä tämän Herran sanoilla, jotka Mooses välitti hänelle juuri ennen hänen kuolemaansa tai jotka Herra välitti hänelle. Mutta yksi lause:” sen jälkeen ei ole Israelissa noussut Mooseksen kaltaista profeettaa ” kuulostaa siltä kuin se ulottuisi Joosuan jälkeenkin aikaan, jolloin Israel oli vakiintunut kansakunta maassa. Tämän lisäksi ei voida olla varmoja tämän viimeisen luvun ajankohdasta
II. päivämäärä: sisäinen aikakirja Egyptistä Mooabiin on hyödyllinen rekonstruoitaessa päivämäärää 1406 EKR (tai sitä seuraavaa) 5.Mooseksen kirjan kirjoittamista varten:
A. kansa lähti Egyptistä ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä–maalis-huhtikuu 15, 1446 (Num. 33:3; vrt. Ex. 12: 2 ,5)
B. Ihmiset saapuivat Siinain erämaahan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä-touko-kesäkuussa 1446 (Ex 19:1)
C. tabernaakkeli pystytettiin toisen vuoden ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä-maalis-huhtikuussa 1445 (ENT. 40:17)
D. kolmas Mooseksen kirja annetaan kuukauden välein heti sen jälkeen, kun JHWH: n kunnia täytti Tabernaakkelin, ja ennen kuin kansa valmistautui lähtemään Siinailta luvattuun maahan–maalis-huhtikuu 1-30, 1445 (4.Moos. 1: 1; vrt. Ex 40: 17)
E. Numerot alkavat väestönlaskennalla, joka suoritetaan toisen vuoden toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä-huhti-toukokuun 1.päivänä 1445 (Num 1:1)
F. pilvi nousee ja alkaa johdattaa ihmisiä luvattuun maahan Siinain erämaasta toisen vuoden toisen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä-huhti-toukokuun 20. päivänä 1445 (Num 10:11)
G. ihmiset tekevät syntiä Kaadeksessa=Barneassa (Num 13–14) ja ovat tuomittu vaeltamaan 40 vuotta erämaassa (4. Moos. 14:33). Luvut kattavat 38 vuotta ja yhdeksän kuukautta (vrt. Num 1:1 ja Deut 1: 3)
H. Aaron kuolee Hoorin vuorella viidennen kuukauden ensimmäisenä päivänä neljäntenäkymmenentenä vuonna-heinä-elokuun 1. päivänä 1406 (Num 33:38)
I. viides Mooseksen kirja alkaa Transjordanilla neljäntenäkymmenentenä vuonna sen jälkeen, mitä olisi pitänyt olla yhdentoista päivän matka-tammi-helmikuun 1. päivänä 1406 (5. Moos 1:1-3
J. olisi tammi-tai helmikuun 1, 1406 eKr.
III. yleisö: The Audience was all of Israel
|
All Israel |
||
|
Across the Hordan in the wilderness in the Arabah |
||
|
opposite Suph between Paran and Tophel and |
A. 40 vuotta sen jälkeen, mitä olisi pitänyt olla ja 11 päivän matka Mooses puhui Israelin lapsille 1:2-3
B. luvut 1-3 kuvaavat historiallista Israelia maanpaosta heidän aikaansa Transjordanissa.
C. Luku 4 on syyte Israelille (4:1) Beth-peorissa (3:29)
D. kansakunta veloitetaan maan ulkopuolella (7:1)
E. Luku 5 on kutsu Israeliin Beth-Peorin halki (4:44-49; 5:1A)
F. kansakunta on aikeissa ylittää Jordanin omistaakseen maan (11:31)
G. The nation is about to disposes the nations from the country (12:2)
H. the nation has not yet come to the breast place and the perintö which the Lord is giving them (12: 9)
I. the nation is told what to do ”when you enter the country” (17:14; 18:9)
J. Jumala ei ole vielä hävittänyt kansoja tai antanut Israelin karkottaa kansoja ja asettua taloihinsa (19:1)
K. Israelille kerrotaan ”kun astut maahan”, mikä viittaa siihen, että he ovat vielä sen ulkopuolella (26:1)
L. Israelille puhutaan ”päivästä, jolloin ylität Jordanin maahan” (27:2,4,12
M. Israelilaiset itkivät Moosekselle Mooabin tasangolla kolmekymmentä päivää (34:8)
IV. INSTRUCTION / DESIGN:
A. rab pielissä on mielessä ”making clear, different, explaning or expounding (vrt. Asuinpinta. 22; 5. Moos. 27: 8 vrt. BDB, s.91) näin Mooses teki laillaan, joka heillä oli.
B. Mooseksen kehotuksen tarkoitus on, että kansa voisi elää, omistaa maan ja totella Jumalaa (4:1-2; 6:3, 17-19, 24-25; 8:1; 10:12–11:32)
C. Mooses varoittaa kansaa, jotta heitä ei tuomittaisi vaan Herra siunaisi maassa (6:15-19, 24-25; 7:4, 9-16; 15:4-6, 10)
V. sisäinen komponentti: tyylilaji (kerronta, liitto jne.)
A. Parenteettiset diskriptiot on annettu selittämään Israelin toimia (2:10-12, 20-23; 3:9-11; 21:23)
B. Historiallinen asetelma 1:1-5; 3:29; 4:44–5:1a
C. A recounting of History with respect to Israel ’ s wanderings 1:6–3:28
D. Story or recounting of the event is employed (1:19-46; 2: 1,8,13 b,24-25, 26-30, 32–3:1,3-8,12-22,23,26,29; 4:41-43; 5:22-23, 28a)
E. käytetään dialogia (tai suoraa diskurssia) (1:6-8, 9-14, 16-18, 20-22, 27-31, 35-43; 2:2-7,9,13 a,18-19,31; 3:2, 24-25, 26-28; 4:1-40; 5:1-5, 6-21, 24-27, 28b-31; 32-33)
F. luettelo käskyistä — lakikirjallisuus
(HUOM. — monet näistä osioista alkavat johdantoon, joka koskee ”säädöksiä” tai ”käskyjä”)
1. 10 käskyä 5: 6-21
2. Rakastaa Jumalaa 6: 1-25
3. Kansojen tuhoamiseksi 7: 1-26
4. Muistaa heidän Historiallinen suhteensa Herraan(8–11)
(Tämä on kehitetty kertomalla historian tarina Mooseksen ja Jumalan suorilla puheilla sen vaikutuksen tehostamiseksi. On myös historiallinen)
5. Ei jäljitellä maassa olevien tapaa, jonka palvontapaikat Israelin tulee tuhota, vaan palvoa keskeisellä paikalla, jonka Herra paljastaa (12)
6. Tuhota jokainen, joka yrittäisi johtaa kansakunnan pois YHWH: sta väärien jumalien luo (13)
7. Erottaa themeselvet maassa olevista siinä, miten he surevat kuolleita ja syövät heidän ruokansa (14:1-21)
8. Kymmenykset heidän tuotostaan joka vuosi Herran edessä, paitsi joka kolmas vuosi, jolloin se menee leeviläisille heidän kaupungissaan (14:22-29)
9. Maksaakseen kaiken velan seitsemännen vuoden lopussa israelilaisille, jotta Herra siunaisi heitä (15:1-18)
10. Esikoiset vihitään ja sitten uhrataan sarifisella aterialla Herran edessä lukuun ottamatta niitä, joilla on vika (15:19-23)
11. Kolme kertaa vuodessa tulee kaikkien Israelin miesten ilmestyä Herran eteen uhrilahjana: happamattoman leivän juhla, viikot ja Lehtimajat (16:1-17)
12. Israelin on määrä nimittää tuomarit, jotka hallitsevat oikeamielisesti ja panevat täytäntöön Jumalan tuomiot puhdistaakseen pahan maasta (16:18–17:13)
13. Israelin kuninkaan tulee olla Jumalan nimittämä kansan keskuudesta, eikä hän saa moninkertaistaa hevosia, vaimoja tai hopeaa ja kultaa, vaan hänen tulee totella Herraa hallituksensa jatkuvuuden vuoksi tulevissa sukupolvissa (17:14-20)
14. Leeviläispapeilla koko Leevin sukukunnasta ei saa olla osuutta maan perintöosasta Israelin kanssa, vaan heidät on varattava erikseen oman omaisuutensa lisäksi uhraamalla Herralle, koska hän on heidän perintöosansa (18:1-8)
15. Kun Israel astuu maahan, Herra ei salli heidän jäljitellä kansojen inhottavia hengellisiä tapoja:lapsiuhreja, ennustelua, whtchcraftia, enteiden tai noituuden tulkintaa, loitsuja tai toimia meediona tai spiritistinä kutsumalla kuolleita, jotta heitä ei ajettaisi pois maasta, kuten kansoja ennen heitä ajetaan (18: 9-14)
16. Herra nostaa Mooseksen kaltaisen profeetan puhumaan välittäjänä kansan ja Herran välillä, kuten kansa Moosekselta pyysi, tuoden tuomion Herralta kaikille niille, jotka eivät kuuntele häntä (18:15-19)
|
tätä kehittää: |
|
|
vakuuttaminen (18:15) |
|
|
historian tarinan kertojaa (16-19) |
|
|
suora diskurssi (16-19) |
17. Jokainen” profeetta”, joka puhuu toisen Jumalan puolesta tai joka sanoo puhuvansa Herran puolesta, mutta osoittautuu vääräksi, koska hänen sanansa eivät toteudu, joutuu kansan surmaamaksi (18:20-22)
18. Israelin tulee valmistaa vähintään kolme ja jopa kuusi turvakaupunkia (Jumalan siunauksen alaisuudessa), jotta kansa voisi suojella tahatonta miehentappajaa vihaiselta neuvonantajalta, mutta ei suojella harkittua miehentappajaa, joka on tuotava neuvonantajansa eteen, jotta Herra jatkaisi maan siunaamista (19:1-13)
19. Israelin ei tule siirtää lähimmäisensä rajamerkkiä täältä esi-isät asettivat sen merkiksi Herran perinnöstä (19:14)
20. Miestä vastaan tehtyä asiaa ei koskaan vahvisteta yhden henkilön todistuksella, vaan kahden tai kolmen todistajan todistuksella väärillä todistajilla, jotka saavat veljelleen tarkoittamansa rangaistuksen puhdistaakseen pahan maasta ja ollakseen esteenä muille (19:15-21)
21. Kun Israel tulee taistelemaan voimakkaita vihollisia vastaan, heidän tulee ymmärtää, että Herra taistelee heidän puolestaan, lähettää kotiin ne, joilla on keskeneräinen alku maassa, ja joko tehdä harkittu hyökkäys kaukaisiin kaupunkeihin tai mittaamaton tuho niitä lähellä oleville kansoille (20:1-20)
(Tämä yksikkö sisältää: käskyt (1-20), jotka ilmaistaan usein suoralla diskurssilla (20:3-4, 5-9)
22. Jos avoimella maalla tapahtui huomaamaton henkirikos, lähikaupungin vanhinten oli tehtävä sovitus katkaisemalla hiehon kaula ja sitten tunnustamalla viattomuutensa pappien edessä kuolleen hiehon yläpuolella, jolloin Jumala poistaisi verivelan kansalta (21:1-9)
23. Käsky vanhinten suoralla puheella (21:7-8)
24. Perhettä koskevia lakeja selvennetään: vangitun naisen naiminen, rakastamattoman vaimon esikoisen siunaaminen ja kapinoivan pojan kivittäminen (21:10-21)
25. Lait koskevat yhteisöelämää maassa annetaan: buryial crimminal, vastuu naapureita, pukeutuminen, eläinten elämä, rakennusmääräykset, puhtaus eikä sekoitus koko elämän, miehet, jotka raiskaavat naisia, ja lapset äitipuolet (21:22–22:30)
26. Seurakuntaelämää koskevat lait on annettu: kenet päästää seurakuntaan, mitä tehdä ruumiillisille funkkisteille, miten toimia karanneiden orjien kanssa, ei hakea turmiollisuutta pakanajumalilta (23:1-18)
27. Heikkoja koskevia lakeja annetaan: korkojen periminen, valat, syöminen nälkäisenä, avioero, avioliittolupausten ottaminen, kidnappaajat, spitaali, palkkojen maksaminen, vastuu synnistä, lesket, orvot ja muukalaiset, jumalattomien rankaiseminen, leveriittinen marrage, talionilainen oikeus, painojen mittaaminen, armottomien Amalekilaisten kohteleminen(23:19–25:19)
28. Kun Israel saapuu maahan, heidän tulee uhrata ensi hedelmät Herralle paikassa, jossa hän päättää asua julistaen Herran uskollisuutta hänelle ja kolmantena vuotena hänen tulee antaa se leeviläiselle, muukalaiselle,orvolle ja muukalaiselle kaupungissaan pyytäen Herran siunausta tottelevaisuudessa (26:1-15)
laillinen perskriptio (26:1-3a,4-5a,10b-11,12-13A)
Story/direct diskurssi (26:3B,5B-10A, 13b-15)
29. Yhteenvedossa Herra käskee Israelia tekemään kaikki säädökset ja säädökset, jotka on annettu koko sydämestään ja sielustaan, koska he ovat liittosuhteessa hänen kanssaan, jotta hän kuuliaisuudessaan korottaisi heidät kansana, joka on erotettu hänelle (26:16-19)
30. Mooses, vanhimmat ja leeviläiset kehottavat Israelia pitämään kaikki Herran käskyt ja julistamaan ne kansalle kirjoittamalla kiroukset vuorelle. Ebal, jossa alter ja uhri on myös sijoitettava ja kirjoittamalla siunauksia Mt. Gerizim julistamalla heidät jokaiselta vuorelta heidän ylittäessään Jordanin kansalle (27:1-26)
kertomus (27:1a; 9a, 11)
käskee/suora puhe (27:1b-8, 9b-10, 12-26
31. Herra lupaa joko siunata tai kirota Israelin maassa sen mukaan, seuraako se häntä deligentissä kuuliaisuudessa (28:1-68)
32. Mooses uudistaa Israelin kanssa mooabissa tehdyn liiton tarkastelemalla heidän historiallista suhdettaan Herraan, esittämällä sen nykyisten ja tulevan sukupolven edessä, kertoen tulevasta ajasta, jolloin kansa muistaa tämän liiton ja palautuu siunaukseensa, muistuttaen heitä siitä, että nämä sanat ovat saavutettavissa, jotta he voisivat totella Herraa, ja muistuttaen heitä siitä, että tottelemattomuus tuo tuomion Herralta, joten heidän tulisi valita tottelevaisuus ja elämä (29:1-2A)
kertomus (29:1-2a)
historian tarina (29: 2b-8)
oikeudellinen kehotus (29:9–30)
profeetallinen kehotus (29:16-28; 30:1-10
G. kertoessaan viimeisistä syytöksistä Mooses rohkaisi kansaa ja Joosuaa olemaan pelkäämättä, vaan astumaan maahan vallatakseen maan, hän antoi valmiin lain luettavaksi kansalle joka vuosi Herran edessä tapahtuvasta vapautuksesta, Herra käski häntä kirjoittamaan laulun todistukseksi kansaa vastaan, kun Herra oli antanut Joosualle käskyn, ja hän pani lain liitonarkin varaan todistukseksi kansaa vastaan (31:1-27)
H. Mooses kokoaa koko Israelin yhteen julistamaan viimeisen kerran kuuliaisuuden tarpeellisuutta heidän puolestaan siunauksen saamiseksi, julistaa laulussaan Herran suurenmoista luonnetta, jota vastaan Israel kapinoi, ja siten kärsii tuomion kansojen käden alla ja sitten pelastuu sen jälkeen, kun he tajuavat, että Herra yksin on Jumala (31:28–32:47)
suora diskurssi (31:28-29; 32:46-47)
kerronta (31:30, 44-45)
Runous (32:1-43)
I. ennen kuin Mooses menee Mt. Nebo siunaa profeetallisesti kansan heimo sukukunnalta nähdäkseen sen maan, mihin hän ei synnin tähden saa mennä, ja tullakseen sitten kootuksi kansansa luo kuolemaan.(32:48–33:29)
kertomus (32:48a; 33: 1)
suora puhe (32: 49-52)
J. Kun Mooseksen viimeiset päivät tulivat, hänelle näytettiin maa Mt. Herran nebo, kuoli ja haudattiin Moabin tasangolle Herran sanan mukaan, Suri Israelia, korvasi johdossa Joosua, mutta ei syrjäyttänyt Israelissa ylimpänä profeettana Herran edessä (34:1-12)
kertomus / tarina (34:1-3, 5-12)
suora diskurssi (34:4)
Vi. Deuteronomy:
A. pahan lupa
1. JHWH sallii kansan nurista Kaades-barneassa (1:26-33)
2. YHWH sallii kapinallisten kansansa kukistamisen maassa (1:44)
B. pahan tuomio
1. Kansa saa Jumalan tuomion siitä, ettei se ota maata käskyn mukaan:miehet ja Mooses eivät näe maata (1: 34-40)
2. Kansa joutuu amorilaisten tappiolle, kun he lähtevät valtaamaan maata JHWH:n käskyä vastaan (1: 41-44)
3. YHWH ei kuule kansakunnan surua synnissään (1:45)
4. YHWH käskee, että kansakunta lähtee vaeltamaan 40 vuotta 2: 1
5. Herra kyllä varoittaa kansaa tuomiosta kapinasta liittoaan vastaan (4:1-40)
6. YHWH Elohim tuomitsee kansansa, jos he eivät tottele hänen lakiaan (5:8-10, 11,
C. valittujen vapautus
1. JHWH antaa lupauksen, että vaikka Mooses ja muuton miehet eivät näe maata, Kaaleb, Joosua ja kansan pojat näkevät ja perivät maan (1:34-40)
2. JHWH käskee kansakuntaa menemään takaisin kohti Maata 40 vuoden kuluttua (2: 3 cf. vs. 7)
3. Mooses kertoo säädökset ja tuomiot, jotta kansa saisi elää ja omistaa maan (äänteet ehdolliset) (4:1)
4. Herra lupaa vapauttaa kansansa tuomiosta, jos (kun) he kääntyvät jälleen hänen puoleensa ja kuuntelevat häntä (4:29-31)
D. lunastettujen siunaus
1. YHWH aikoo siunata kansansa maan omistuksella (1:6-8a)
2. YHWH Elohim intendends to bless His people if they will object the Law (5:29, 32-33 ” note under administration ”Mosic covenant””)